Mitä muistisairaudet ovat?

Muistisairaus voi vaikuttaa moniin toimintoihin, kuten muistiin, orientaatioon, ymmärrykseen, ratkaisukykyyn ja kykyyn tuottaa puhetta. Tässä blogissa keskitymme eteneviin ja parantumattomiin muistisairauksiin, jotka rappeuttavat aivoja ja heikentävät ihmisen toimintakykyä kokonaisvaltaisesti. Yleisin muistisairauden aiheuttaja on Alzheimerin tauti, ja toisena verisuoniperäinen muistisairaus, sekä näiden kahden yhdistelmä. Myös Lewyn kappale -tauti ja otsa-ohimolohkorappeumasta johtuvat muistisairaudet ovat yleisiä.

Miksi muistisairauksista pitää puhua?

Suomessa on noin 193 000 muistisairauden kanssa elävää ihmistä1. Vuonna 2015, arvioitiin, että koko maailmassa elää noin 50 miljoonaa muistisairasta, ja tämän luvun arvioidaan kaksinkertaistuvan aina kahdenkymmenen vuoden välein. Muistisairaudet lisääntyvät pääosin siksi, koska väestö elää yhä pidempään.

On arvioitu, että Suomessa muistisairauksien hoidon välittömät kustannukset ovat lähes miljardi euroa, ja omaishoidon kustannukset mukaan luettuna jopa yli kaksi miljardia euroa2. Muistisairauksilla on siis merkittävä vaikutus paitsi sairastuneen elämään ja hänen lähipiiriinsä, mutta myös sosiaali- ja terveydenhuollon taakkaan ja niistä aiheutuviin kustannuksiin. Vaikka taudin ehkäisy on aina tärkeämpää kuin taudin hoito, muistisairauksien ehkäisy on erityisen tärkeää, sillä eteneviin muistisaurauksiin ei ole ainakaan vielä olemassa lääkettä, joka vaikuttaisi taudin etenemiseen.

Mitkä tekijät sitten altistavat muistisairauksille?

Kohonnut ikä ja tietyt geneettiset riskitekijät (esim. Apolipoproteiini E4) altistavat suuremmalle riskille sairastua muistisairauksiin mutta eivät itse aiheuta tautia (paitsi hyvin harvinaiset geneettiset mutaatiot). Tämä tarkoittaa sitä, että sinä itse pystyt omilla valinnoillasi vaikuttamaan riskiisi sairastua muistisairauksiin. Jos muistisairauksien ilmaantuvuutta saataisiin viivytettyä viidellä vuodella, esiintyvyysluku puolittuisi. Saatatkin nyt kysyä, että no kuinka tämä saavutetaan?

Alan ekspertit3 ovat tutkineet olemassa olevia tutkimuksia ja koostaneet elämänkaarimallin, josta ilmenee muistisairauksille altistavat riskitekijät. Tutkimuksesta kävi ilmi, että jopa 40% muistisairauksista olisi mahdollisesti ehkäistävissä, jos kaikki 12 tutkimuksessa havaitut riksitekijät poistettaisiin. Tietenkään, näiden 12 riskitekijöiden eliminointi koko maailmasta ei ole mahdollista, mutta tutkimus antaa osviittaa siitä, miten muistisairauksia saataisiin ehkäistyä henkilö- ja yhteiskuntatasolla. Riskitekijät (ja ehkäistävissä olevien muistisairauksien prosentuaalinen luku, jos kyseinen riskitekijä eliminoitaisiin kokonaan):

Lapsuudessa/nuoruudessa:
⦁ Vähäinen koulutus 7%

Keski-iässä:
⦁ Kuulo-ongelmat 8%
⦁ Traumaattinen aivovaurio 3%
⦁ Korkea verenpaine 2%
⦁ Liiallinen alkoholin käyttö 1%
⦁ Liikalihavuus 1%

Eläke-iässä:
⦁ Tupakointi 5%
⦁ Masennus 4%
⦁ Sosiaalisten kontaktien vähyys 4%
⦁ Fyysisen aktiivisuuden vähyys 2%
⦁ Ilmansaasteet 2%
⦁ Diabetes 1%

Mitä voin siis tehdä vähentääkseni riskiäni sairastua muistisairauteen?

On tärkeää muistaa, että koskaan ei ole liian aikaista ja koskaan ei ole liian myöhäistä muuttaa elintapoja. Elämänkaarimallissa kannattaa myös huomioida, että vaikka esimerkiksi korkea verenpaine on riskitekijä muistisairauksille keski-iällä, se ei tarkoita, etteikö se olisi haitallista aivoille ja kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille myös myöhemmällä iällä. Riskitekijät on asetettu tietyille elämänjaksoille sen perusteella, milloin niiden esiintyvyydestä on havaittu suurin riski muistisairauksien kannalta. Eli milloinkaan ei ole liian myöhäistä vaikuttaa riskiisi sairastua muistisairauksiin! Käy lenkillä happirikkaassa metsässä, vähennä alkoholinkäyttöäsi, haasta aivojasi, huolehdi verenpaineestasi, syö terveellisesti ja lisää sosiaalisten kontaktiesi määrää (koronaturvallisesti tietenkin ), ja aivosi kiittävät!

Mikäli sinulle heräsi kysyttävää, voit jättää kysymyksesi alle. Seuraavissa blogikirjoituksissa tulen kertomaan mm. luonnon vaikutuksista muistisairaiden elämänlaatuun pysy kuulolla!

-Eleni
Väitöskirjatutkija

1. Muistisairauksien yleisyys – Kansantaudit – THL. https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/muistisairaudet/muistisairauksien-yleisyys. Accessed April 27, 2021.
2. Muistisairauksien kustannukset – Kansantaudit – THL. https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/muistisairaudet/muistisairauksien-kustannukset. Accessed April 27, 2021.
3. Livingston G, Huntley J, Sommerlad A, et al. The Lancet Commissions Dementia prevention, intervention, and care: 2020 report of the Lancet Commission. Lancet. 2020. doi:10.1016/S0140-6736(20)30367-6